Fysiikka & Kemia

Kehon lämpötilan mittaus

1. Lämpötilaa voi mitata elohopeamittarilla, sänhköisellä mittarilla, korvamittarilla. Kuumetta voi mitata kainalosta, peräaukosta, korvasta ja suusta. 

2. Kuumeella tarkoitetaan sitä, että ruumiinlämpö on korkeampi kuin normaalisti. Normaali ruumiinlämpö aikuisella riippuu jonkin verran mittaustavasta ja vuorokaudenajasta. Kainalosta tai korvasta mitattu lämpö on joitakin asteen kymmenyksiä pienempi kuin peräsuolesta mitattu. Peräsuolesta ja korvasta mitatut lämmöt heijastelevat kuitenkin tarkemmin elimistössä vallitsevaa lämpöä, kainalolämpö on näitä herkempi huoneilman lämpötilan vaihteluille. Normaalin aamuisen lämmön yläraja on useimmilla välillä 36,5 - 37,5, mutta tässä esiintyy huomattavaa yksilöllistä vaihtelua.. Kuumeen yleisimpiä oireita on heikko olo, kouristelu ja unettomuus/väsymys.

Hypertermia

3. Elimistön normaalia korkeampi lämpötila. Lämpö saattaa nousta jopa 45 asteeseen, jossa kuoleman vaara on erittäin suuri. Elimistö pyrkii estämään hypertermiaa esim. hikoilemalla.

Hypotermia

4. Hypotermia tarkoittaa alhaisen ruumiinlämmön tilaa. Vilunväristykset, kylmäntunne, kömpelyys, lihasvapinat ja välinpitämättömyys ovat merkkejä ruumiinlämmön laskemisesta. Elimistön puolustusmekanismi alkaa toimia ja se alkaa pumpata verta tärkeisiin elimiin.

Sosiaaliset ongelmat, huono-osaisuus, syrjäytyminen

Mitä ne tarkoittavat?

Sosiaalisia ongelmia voi olla työttömyys, köyhyys, mielenterveys ongelmat ja päihteiden käyttö. Sosiaaliset ongelmat voivat vaikuttaa yksilön syrjäytymiseen. Syrjäytymistä tapahtuu kaikissa ikäluokissa lapsesta vaariin. Syrjäytyminen tarkoittaa sitä, että yksilö tai jokin ihmisryhmä joutuu niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikkin ongelmallisiin olosuhteisiin, joista on vaikea päästä takaisin jaloilleen. Syrjäytymisen syitä on monia esim. koulupaikan menettäminen, masennus, läheisen kuolema, vähemmistöön kuuluvuus, työttömyys, päihteiden käyttö jne. Sosiaaliturva on kunnan, valtion tai muun julkiyhteisön kokonaisuus kansalaisten terveyden ja toimeentulon turvaamiseksi. Julkiyhteisöjä on esim. Kansaineläkelaitos.



Sain tehtävän valita asiakasryhmän, jonka kautta pohdin enemmän syrjäytymistä. Valitsin nuorten syrjäytymisen, koska nuorella iällä tulee paljon muutoksia elämään ja syrjäytymisvaara on suuri. Yksilön syrjäytyminen voi alkaa jo varhain. Nuorella voi olla vaikeaa kotona ja yksityiselämässä esim. vamhempien ja oma päihteiden käyttö, koulupaikan saamatta jääminen, yksinäisyys. Koulupaikan menetys on nuorelle suuri muutos, se voi johtaa yksinäisyyteen ja ihminen voi alkaa etsiä ystäviä esim päihteiden käytön avulla, jotta saisi tunteen kuuluvansa johonkin porukkaan. Jos ei ole minkäänlaista koulutusta on vaikea saada töitä ja niin edelleen... Syrjäytymisen noidankehä.




                            


Suomesta löytyy paljon palveluita ja tukea kaikille syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille. Nuorille löytyy esim. tyttöjen talo, poikien talo, nuorisoasiankeskus. Näistä yrityksistä nuoret saavat tukea, apua ja ammattilaisten neuvoja. Netistä googlaamalla löytää paljon tietoa tukea tarjoavista sivuista.

Suomessa on syrjäytyneitä, he joko eivät tiedä kuinka hakea apua tai eivät halua apua, esim. nuorilla voi olla vaikea puhua asioistaan vanhemmille ja avun hakeminen saattaa nolottaa. Haluan tulevana lähihoitajana auttaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Osaan kertoa asiakkailleni kuinka saada apua ja olla henkisesti tukena. Voin ohjata asiakasta etsimään tukea syrjäytymiseen antavia yrityksiä ja myös itse auttaa ja kuunnella. Alhaalla hyvä artikkeli syrjäytymisestä!

http://tesso.fi/content/syrjäytymisen-stigma