Rinnekoti

Kävimme luokan kanssa tutustumassa Rinnekotiin. Minulla ei ollut paljon odotuksia päivästä, halusin nähdä minkälainen paikka Rinnekoti on ja mitä siellä tehdään. Rinnekodissa oli paljon työpajoja ja itse olin käsityöpajassa, jossa tehtiin mattoja, ompelutöitä sekä muita käsitöitä. Kun tulimme pajaan heillä oli menossa musiikkiterapia, jossa laulettiin joululauluja. Asiakkaat olivat innoissaan ja ottivat meidät ihanasti vastaan. Käsityöt olivat todella hienoja enkä itse osaisi tehdä niin hienoja mattoja mitä näin.

Kaikki asiakkaat kommunikoivat puhumalla ja puhuivatkin paljon sekä tulivat rohkeasti ottamaan kädestä ja puhumaan. Tajusin kuin erilaisia kehitysvammaiset ovat, jotkut tarvitsevat enemmän apua ja jotkut ovat taas täysin itsenäisiä. Asikkaat kertoivat elämästään, missä asuivat, ihmissuhteista ja rupattelivat kaikenlaista.

Tykkäsin paljon siitä, kun meidät otettiin niin hyvin vastaan ohjaajien ja asikkaiden toimesta. Ohjaajat kertoivat paljon Rinnekodin toiminnasta ja omasta pajastaan sekä asiakkaistaan. Rinnekodissa oli hyvä ilmapiiri ja tuli hyvä tunne. Voisin todellakin tehdä töitä kehitysvammaisten parissa.

Kuntoutuksen tukeminen

AISTIVAMMAT

Aistivammoilla tarkoitetaan aistit ovat heikkoja, heikentyneet tai eivät toimi ollenkaan. 

Se saattaa olla synnynnäinen, sairauden tai onnettomuuden seurausta. Iän myötä aistit heikentyvät myös.

                   

                             

               
    

- Näkövamma, sokeus

Näkövammaiseksi ihmiseksi luokitellaan heikkonäköinen tai sokea ihminen, jonka näkökykyä ei voida parantamaan silmälasien avulla eikä kummaskaan silmässä ole normaalia näkökykyä.  Yleisimmät sairaudet jotka aiheuttavat näkökyvyn heikkenemistä ovat mm. perinnölliset rappeumat, glaukooma, silmäpohjan ikärappeuma ja näköhermojen ei synnynnäiset viat. Ihminen voi myös syntyä sokeana tai huononäköisenä. On harvinaista olla täysin sokea, yleensä sokeat näkevät valon tai jopa hahmoja.

Näkövammaisten fyysinen suorituskyky on yleensä muita heikompaa. Lihasjännitystä saattaa olla enemmän ja liikkuminen jäykkää.  Ajan ja tilan hahmotus on täysin sokeilla vaikeaa.  Omatoimista liikkuvuutta helpottaa kuntoutus, oikeat asenteet ja ympäristön muokkaaminen. Apuvälineitä näkövammaisille on valkoinen keppi ja opaskoira. Näkövammaiset voivat hakea tietoja ja lukea pistekirjoituksen avulla. 

                                                

- Kuulovamma, kuurous

Kuuloelinten aistivamma, jossa ihminen kuulee huonosti tai ei ollenkaan.  Kuuroutta voidaan hoitaa sisäkorvaistutteiden ja kuulokojeen avulla. Kuurot käyttävät viittomakieltä kommunikoinnissa. 

Kuurouteen tai kuuroutumiseen on useita mahdollisia syitä. Synnynnäinen kuurous voi olla seurausta esimerkiksi ennenaikaisesta syntymästä, raskausajan häiriötekijöistä, geneettisistä syistä ja erilaisista oireyhtymistä. Myös jotkut sairaudet sekä ikä voivat kuuroutta tai heikentää kuuloa mm. aivokalvontulehduksessa sisäkorvan leviäminen ja siten myös kuuroutumisen riski. Aina kuuroutumiseen syytä ei tiedetä. Kovat äänet ja onnettomuudet tai jonkin korvan osan vaurioituminen voivat myös vaikuttaa vaikean kuulo vamman kehittymiseen.  

Lapsien ja nuorien aistivammat

-Sokea, heikkonäkö

Sokea lapsi tarvitsee paljon harjoitusta ja toistoja oppiakseen itsenäisesti pukemaan, syömään ja liikkumaan. Paljon positiivista palautetta ja kannustusta, kunnon asenteen. Sokea lapsi opettelee pistekirjoituksen, jotta pystyy lukemaan tuntoaistin avulla. Lapset ovat yksilöllisiä, jotkut tarvitsevat enemmän apua esim. vaikka liikkumaan kun taas toinen sokea lapsi osaa liikkua hienosti. 

Sokean lapsen leikin kehitys on hitaampaa ja hahmotus on vaikeampaa. Lapsen kanssa voi mennä leikkimään ja keksiä uusia tapoja käyttää lelua. Sorminäppäryys on vaikeaa sokealla lapsella esim. palikoiden kokoaminen. 

Heikkonäköisen lapsen näkökyky on eriasteinen, siitä riippuu minkälaisia apuvälineitä lapsen kanssa käytetään. Myös hyvin suunniteltu kotiympäristö tukee myös lapsen liikkumista ja itsenäistä selviytymistä. Täytyy huomioida yksilölliset tarpeet. Ympäristössä kirkkaat valot ja tuntoärsykkeet esim. matot toimivat akustisina apuina. Apuvälineiden perusteellinen käytönohjaus on tärkeää.

                                                 

  

- Apuvälineet

Suurennuslasi

Valkoinen tunnusteli keppi

Eri väriset astiat

Apukoira 

Sokeille on paljon apuvälineitä, melkein kaikista arkeen liittyvistä asioista on tehty helppokäyttöisiä malleja heikkonäköisille ja täysin sokeille. On puhelimia, kelloja, kirjoja, tekniikkaa yms.  Puhelimiin ja muuhun tekniikkaan saa myös sovelluksia missä ääni kertoo kuka soittaa tai paljon kello on. 

- Kuuro, heikkokuulo
Kuulemisen ongelmat kuulon kypsymisiässä vaikeuttavat kielen kehitystä ja kielen käyttöä puheessa, lukemisessa, kirjoittamisessa, oppimisessa ja viestinnässä. Kuulovamma saattaa hidastaa lapsen varhaista kielenkehitystä niin, että hänen kielelliset taitonsa ovat vielä kouluiässä muita heikommat. Kuulovamman haitat kouluikäisellä näkyvät pääasiassa kommunikaatiossa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. 

Säännöllinen liikunta parantaa kuulovammaisen toimintakykyä.

Sisäkorvaistute on kuurolle tarkoitettu "kuulokoje", jolla toimimatonta sisäkorvaa ja kuulohermoa stimuloidaan. Kuurolle lapselle sisäkorvaistute leikkaus tehdään 2-5 vuoden iässä. Syntymäkuurojen lasten aikainen implantaatio on hyvien tulosten saamiseksi tärkeää. Jotkut vanhemmat kuitenkin päättävät, että lapsi pysyy kuurona tai huonokuuloisena esim. oman kuurouden takia, silloin vanhemmat pystyvät kommunikoimaan kuuron lapsen kanssa viittomakielen avulla. 

Kuurona syntynyt lapsi kasvaa ja kehittyy kuurona, oppii viittomakielen jopa saattaa oppia puhumaan, menee peruskouluun jne. Onnettomuuden tai sairauden takia kuuroutunut lapsi tai nuori joutuu totuttelemaan kuurouteen. 

Huonokuuloiselle asiakkaalle kannattaa puhua selvästi, ei huutaen. Täysin kuuron ihmisen kanssa kannattaa käyttää elekieltä sekä viittomakieltä, jos sen osaa.  Tulkki myös auttaa näissä tilanteissa. Kuuro voi tilata Kelasta tulkin mihin ikinä hän tarvitseekin tulkkausta esim. lääkärin käyntiin, harrastuksiin jne.

-Apuvälineet

Kuulokoje

Täristinherätyskelllo

Puhelinvahvistin

Kaula- tai tyynysilmukka

Infrapunalaite radion tai tv:n kuunteluun

Itkuhälytin

Kommunikaattori

                                      

  

Fysiikka & Kemia

Kehon lämpötilan mittaus

1. Lämpötilaa voi mitata elohopeamittarilla, sänhköisellä mittarilla, korvamittarilla. Kuumetta voi mitata kainalosta, peräaukosta, korvasta ja suusta. 

2. Kuumeella tarkoitetaan sitä, että ruumiinlämpö on korkeampi kuin normaalisti. Normaali ruumiinlämpö aikuisella riippuu jonkin verran mittaustavasta ja vuorokaudenajasta. Kainalosta tai korvasta mitattu lämpö on joitakin asteen kymmenyksiä pienempi kuin peräsuolesta mitattu. Peräsuolesta ja korvasta mitatut lämmöt heijastelevat kuitenkin tarkemmin elimistössä vallitsevaa lämpöä, kainalolämpö on näitä herkempi huoneilman lämpötilan vaihteluille. Normaalin aamuisen lämmön yläraja on useimmilla välillä 36,5 - 37,5, mutta tässä esiintyy huomattavaa yksilöllistä vaihtelua.. Kuumeen yleisimpiä oireita on heikko olo, kouristelu ja unettomuus/väsymys.

Hypertermia

3. Elimistön normaalia korkeampi lämpötila. Lämpö saattaa nousta jopa 45 asteeseen, jossa kuoleman vaara on erittäin suuri. Elimistö pyrkii estämään hypertermiaa esim. hikoilemalla.

Hypotermia

4. Hypotermia tarkoittaa alhaisen ruumiinlämmön tilaa. Vilunväristykset, kylmäntunne, kömpelyys, lihasvapinat ja välinpitämättömyys ovat merkkejä ruumiinlämmön laskemisesta. Elimistön puolustusmekanismi alkaa toimia ja se alkaa pumpata verta tärkeisiin elimiin.

Sosiaaliset ongelmat, huono-osaisuus, syrjäytyminen

Mitä ne tarkoittavat?

Sosiaalisia ongelmia voi olla työttömyys, köyhyys, mielenterveys ongelmat ja päihteiden käyttö. Sosiaaliset ongelmat voivat vaikuttaa yksilön syrjäytymiseen. Syrjäytymistä tapahtuu kaikissa ikäluokissa lapsesta vaariin. Syrjäytyminen tarkoittaa sitä, että yksilö tai jokin ihmisryhmä joutuu niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikkin ongelmallisiin olosuhteisiin, joista on vaikea päästä takaisin jaloilleen. Syrjäytymisen syitä on monia esim. koulupaikan menettäminen, masennus, läheisen kuolema, vähemmistöön kuuluvuus, työttömyys, päihteiden käyttö jne. Sosiaaliturva on kunnan, valtion tai muun julkiyhteisön kokonaisuus kansalaisten terveyden ja toimeentulon turvaamiseksi. Julkiyhteisöjä on esim. Kansaineläkelaitos.



Sain tehtävän valita asiakasryhmän, jonka kautta pohdin enemmän syrjäytymistä. Valitsin nuorten syrjäytymisen, koska nuorella iällä tulee paljon muutoksia elämään ja syrjäytymisvaara on suuri. Yksilön syrjäytyminen voi alkaa jo varhain. Nuorella voi olla vaikeaa kotona ja yksityiselämässä esim. vamhempien ja oma päihteiden käyttö, koulupaikan saamatta jääminen, yksinäisyys. Koulupaikan menetys on nuorelle suuri muutos, se voi johtaa yksinäisyyteen ja ihminen voi alkaa etsiä ystäviä esim päihteiden käytön avulla, jotta saisi tunteen kuuluvansa johonkin porukkaan. Jos ei ole minkäänlaista koulutusta on vaikea saada töitä ja niin edelleen... Syrjäytymisen noidankehä.




                            


Suomesta löytyy paljon palveluita ja tukea kaikille syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille. Nuorille löytyy esim. tyttöjen talo, poikien talo, nuorisoasiankeskus. Näistä yrityksistä nuoret saavat tukea, apua ja ammattilaisten neuvoja. Netistä googlaamalla löytää paljon tietoa tukea tarjoavista sivuista.

Suomessa on syrjäytyneitä, he joko eivät tiedä kuinka hakea apua tai eivät halua apua, esim. nuorilla voi olla vaikea puhua asioistaan vanhemmille ja avun hakeminen saattaa nolottaa. Haluan tulevana lähihoitajana auttaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Osaan kertoa asiakkailleni kuinka saada apua ja olla henkisesti tukena. Voin ohjata asiakasta etsimään tukea syrjäytymiseen antavia yrityksiä ja myös itse auttaa ja kuunnella. Alhaalla hyvä artikkeli syrjäytymisestä!

http://tesso.fi/content/syrjäytymisen-stigma

Omaishoito

Omaishoitaja pitää huolta perheenjäsenestään tai läheisestään, joka ei pysty sairaudestaan, vammaisuudesta tai muusta tarpeesta pitämään huolta itsestään eikä selviydy arjesta omin avuin.

Omaishoitaja voi saada hoitopalkkiota, vapaapäiviä ja hänelle kuuluu kunnan järjestämä eläke- ja tapaturmavakuutus ja tietyt sosiaalipalvelut. Omaishoidon hoidettavan tukia ovat omaishoito, hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja omaishoitajan vapaan ajaksi annettavat palvelut. 

Hoito tapahtuu hoidettavan kotona ja hoito katsotaan hoivan tarpeen mukaan. Omaishoitajan päivä koostuu hoidettavan hoidon huomioimisesta ja toteutumisesta. Omaishoitaja antaa tarvittavat lääkkeet, auttaa arjen asioissa, joita hoidettava ei pysty tekemään omatoimisesti (suihkutus, syöminen, vessassa käyminen, liikkuminen jne.) 

Asiakas voi kaatua, tukehtua, saada sairauskohtauksen jne. Omaishoitaja ei aina pärjää yksin. Hoitaja voi tehdä hoitovirheitä esim. väsyneenä ja hoitajallekin voi tapahtua työtapaturmia kuten kaatumisia. Omaishoidossa on hyvää se, että asiakas saa olla kotona tutussa ympäristössä ja läheisten ihmisten ympäröimänä.

Terveystiedon tehtävä

Liikuntasuunnitelma

• Kuinka usein tulisi liikkua hyvää kuntoa edistääkseen? 

-  Vähintään 30 minuuttia päivässä

• Miten tulisi liikkua hyvää kuntoa edistääkseen?

- Tulisi tehdä aerobista liikuntaa esim. juoksu, tanssi ja lihaskuntoa parantavaa liikuntaa esim. painonnostoa. 

• Millä tavoin itse tykkäät liikkua?

- Tykkään käydä kuntosalilla, lämpimillä keleillä lenkillä ja treenata kotona.

Viikko 1. 

Keskiviikko 25.2 

- Menen salille, juoksen juoksumatolla ja treenaan lihaksia n. 1 h 15 min

Torstai 26.2

- Käyn koiran kanssa pitkällä lenkillä. Venyttelyä.

Perjantai 27.2

- Salille juoksemaan 1h.

Lauantai 28.2

- Lepopäivä

Sunnuntai 1.3

- Salille, juoksua ja lihastreeniä. 1 h.

Maanantai  2.3

- Lepopäivä

Tiistai 3.3 

- Treeniä kotona pienillä painoilla. Venyttelyä.

Keskiviikko 4.3

- Salille, juoksua 30-45 min

Torstai 5.3

- Koiran kanssa lenkki

Perjantai 6.3 

- Lepopäivä

Lauantai 7.3

-Lepopäivä

Sunnuntai 8.3 

- Kotona treenaamista pienillä painoilla. Venyttelyä.

Maanantai 9.3

- Salille lihastreeniä. 45 min.

Tiistai 10.3 

- Salille 1h.

Keskiviikko 11.3

- Lepopäivä

Torstai 12.3

- Kotona treenaamista, koiran kanssa pitkä lenkki

Perjantai 13.3 

- Lepopäivä

Lauantai 14.3

- Kotona treenaamista. Venyttelyä.

Sunnuntai 15.3 

- Lepopäivä