Kuntoutuksen tukeminen

AISTIVAMMAT

Aistivammoilla tarkoitetaan aistit ovat heikkoja, heikentyneet tai eivät toimi ollenkaan. 

Se saattaa olla synnynnäinen, sairauden tai onnettomuuden seurausta. Iän myötä aistit heikentyvät myös.

                   

                             

               
    

- Näkövamma, sokeus

Näkövammaiseksi ihmiseksi luokitellaan heikkonäköinen tai sokea ihminen, jonka näkökykyä ei voida parantamaan silmälasien avulla eikä kummaskaan silmässä ole normaalia näkökykyä.  Yleisimmät sairaudet jotka aiheuttavat näkökyvyn heikkenemistä ovat mm. perinnölliset rappeumat, glaukooma, silmäpohjan ikärappeuma ja näköhermojen ei synnynnäiset viat. Ihminen voi myös syntyä sokeana tai huononäköisenä. On harvinaista olla täysin sokea, yleensä sokeat näkevät valon tai jopa hahmoja.

Näkövammaisten fyysinen suorituskyky on yleensä muita heikompaa. Lihasjännitystä saattaa olla enemmän ja liikkuminen jäykkää.  Ajan ja tilan hahmotus on täysin sokeilla vaikeaa.  Omatoimista liikkuvuutta helpottaa kuntoutus, oikeat asenteet ja ympäristön muokkaaminen. Apuvälineitä näkövammaisille on valkoinen keppi ja opaskoira. Näkövammaiset voivat hakea tietoja ja lukea pistekirjoituksen avulla. 

                                                

- Kuulovamma, kuurous

Kuuloelinten aistivamma, jossa ihminen kuulee huonosti tai ei ollenkaan.  Kuuroutta voidaan hoitaa sisäkorvaistutteiden ja kuulokojeen avulla. Kuurot käyttävät viittomakieltä kommunikoinnissa. 

Kuurouteen tai kuuroutumiseen on useita mahdollisia syitä. Synnynnäinen kuurous voi olla seurausta esimerkiksi ennenaikaisesta syntymästä, raskausajan häiriötekijöistä, geneettisistä syistä ja erilaisista oireyhtymistä. Myös jotkut sairaudet sekä ikä voivat kuuroutta tai heikentää kuuloa mm. aivokalvontulehduksessa sisäkorvan leviäminen ja siten myös kuuroutumisen riski. Aina kuuroutumiseen syytä ei tiedetä. Kovat äänet ja onnettomuudet tai jonkin korvan osan vaurioituminen voivat myös vaikuttaa vaikean kuulo vamman kehittymiseen.  

Lapsien ja nuorien aistivammat

-Sokea, heikkonäkö

Sokea lapsi tarvitsee paljon harjoitusta ja toistoja oppiakseen itsenäisesti pukemaan, syömään ja liikkumaan. Paljon positiivista palautetta ja kannustusta, kunnon asenteen. Sokea lapsi opettelee pistekirjoituksen, jotta pystyy lukemaan tuntoaistin avulla. Lapset ovat yksilöllisiä, jotkut tarvitsevat enemmän apua esim. vaikka liikkumaan kun taas toinen sokea lapsi osaa liikkua hienosti. 

Sokean lapsen leikin kehitys on hitaampaa ja hahmotus on vaikeampaa. Lapsen kanssa voi mennä leikkimään ja keksiä uusia tapoja käyttää lelua. Sorminäppäryys on vaikeaa sokealla lapsella esim. palikoiden kokoaminen. 

Heikkonäköisen lapsen näkökyky on eriasteinen, siitä riippuu minkälaisia apuvälineitä lapsen kanssa käytetään. Myös hyvin suunniteltu kotiympäristö tukee myös lapsen liikkumista ja itsenäistä selviytymistä. Täytyy huomioida yksilölliset tarpeet. Ympäristössä kirkkaat valot ja tuntoärsykkeet esim. matot toimivat akustisina apuina. Apuvälineiden perusteellinen käytönohjaus on tärkeää.

                                                 

  

- Apuvälineet

Suurennuslasi

Valkoinen tunnusteli keppi

Eri väriset astiat

Apukoira 

Sokeille on paljon apuvälineitä, melkein kaikista arkeen liittyvistä asioista on tehty helppokäyttöisiä malleja heikkonäköisille ja täysin sokeille. On puhelimia, kelloja, kirjoja, tekniikkaa yms.  Puhelimiin ja muuhun tekniikkaan saa myös sovelluksia missä ääni kertoo kuka soittaa tai paljon kello on. 

- Kuuro, heikkokuulo
Kuulemisen ongelmat kuulon kypsymisiässä vaikeuttavat kielen kehitystä ja kielen käyttöä puheessa, lukemisessa, kirjoittamisessa, oppimisessa ja viestinnässä. Kuulovamma saattaa hidastaa lapsen varhaista kielenkehitystä niin, että hänen kielelliset taitonsa ovat vielä kouluiässä muita heikommat. Kuulovamman haitat kouluikäisellä näkyvät pääasiassa kommunikaatiossa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. 

Säännöllinen liikunta parantaa kuulovammaisen toimintakykyä.

Sisäkorvaistute on kuurolle tarkoitettu "kuulokoje", jolla toimimatonta sisäkorvaa ja kuulohermoa stimuloidaan. Kuurolle lapselle sisäkorvaistute leikkaus tehdään 2-5 vuoden iässä. Syntymäkuurojen lasten aikainen implantaatio on hyvien tulosten saamiseksi tärkeää. Jotkut vanhemmat kuitenkin päättävät, että lapsi pysyy kuurona tai huonokuuloisena esim. oman kuurouden takia, silloin vanhemmat pystyvät kommunikoimaan kuuron lapsen kanssa viittomakielen avulla. 

Kuurona syntynyt lapsi kasvaa ja kehittyy kuurona, oppii viittomakielen jopa saattaa oppia puhumaan, menee peruskouluun jne. Onnettomuuden tai sairauden takia kuuroutunut lapsi tai nuori joutuu totuttelemaan kuurouteen. 

Huonokuuloiselle asiakkaalle kannattaa puhua selvästi, ei huutaen. Täysin kuuron ihmisen kanssa kannattaa käyttää elekieltä sekä viittomakieltä, jos sen osaa.  Tulkki myös auttaa näissä tilanteissa. Kuuro voi tilata Kelasta tulkin mihin ikinä hän tarvitseekin tulkkausta esim. lääkärin käyntiin, harrastuksiin jne.

-Apuvälineet

Kuulokoje

Täristinherätyskelllo

Puhelinvahvistin

Kaula- tai tyynysilmukka

Infrapunalaite radion tai tv:n kuunteluun

Itkuhälytin

Kommunikaattori